Kestävyysraportoinnin rooli tulevaisuuden yritysvastuussa
Kestävyysraportointi on tärkeä työkalu yrityksille, jotka haluavat edistää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä toiminnassaan. Keväällä julkistettu Green Omnibus -ehdotus tuo merkittäviä muutoksia kestävyysraportoinnin piirissä olevien yritysten raportointivaatimuksiin ja on saanut monet uudelleenarvioimaan tarvetta raportoinnille. Tässä ajassa on tärkeää pysähtyä pohtimaan, miksi kestävyysraportointia tarvitaan, miten sen haluaa omassa organisaatiossaan toteuttaa ja mikä olennaisuusanalyysin rooli siinä on, riippumatta siitä, onko raportointi tulevaisuudessa yhtiölle pakollista vai ei.
Totuus, joka ei aina miellytä
Meidän kokemuksemme kaksoisolennaisuusanalyysien toteuttamisesta ovat olleet kaksijakoisia. Tulosten katsominen ei ole aina miellyttävää, ja johtoryhmät ovat yleensä hiljaisia, kun negatiiviset vaikutukset tuodaan esille. Kukaan ei halua nähdä pitkää listaa negatiivisia vaikutuksia, jotka johtuvat omasta toiminnasta. Samalla olennaiset vaikutukset harvoin yllättävät ketään. On parempi, että analyysin tulokset eivät yllätä, sillä se tarkoittaa, että yritykset ovat tietoisia kaikkein olennaisimmista vaikutuksista.
Tieto vastuullisuuden johtamisen avainasemassa
Vastuullisuuden johtamisessa ja edistämisessä tieto on avainasemassa, ja kaksoisolennaisuusanalyysi on oiva työkalu tähän. Laadukas olennaisuusanalyysi hyödyntää monipuolisesti eri lähteitä, kuten riippumatonta tieteellistä dataa, ihmisten mielipiteitä, sidosryhmien odotuksia ja johdon asettamaa strategiaa. Tämä monipuolisuus varmistaa, että analyysi on kattava ja objektiivinen, eikä perustu siihen, mitä haluamme nähdä tai uskoa. Objektiiviseen ja tieteelliseen dataan perustuva analyysi on työkalu, jota on hankala kiistää.
Olennaisuusanalyysin laadusta ei kannata tinkiä
Laadukas kestävyysraportointi on mahdoton tehtävä, mikäli se ei pohjaudu aitoon ymmärrykseen yrityksen toiminnan olennaisista vaikutuksista. Kun resurssit ovat rajalliset, kannattaa panostaa kaksoisolennaisuusanalyysiin ennen raportointia. Raportoinnin maturiteettia voi kehittää vuosittain, kun tiedetään, mitä pitäisi parantaa. Jos tämä ei ole tiedossa, joudutaan tekemään paljon turhaa työtä, kun samaa asiaa joudutaan tekemään useampaan kertaan.
Laadukas olennaisuusanalyysi voi jopa helpottaa työtä: kun keskitytään vain siihen, mikä on kaikkein merkityksellisintä, voidaan lillukan varret unohtaa. Olennaisten aiheiden lista kannattaakin pitää mahdollisimman lyhyenä. Vaikka CSRD on tärkeä työkalu vastuullisuustiedon läpinäkyvyyden ja harmonisoinnin lisäämiseksi, ei raportoinnilla yksinään muuteta maailmaa. Jos raportointi vie aikaa ja resursseja itse vastuullisuustyöltä, suhde ei ole oikein. Kaikesta ei tarvitse raportoida, mutta olennaiset asiat tulee tuoda esille.
EU:n Green omnibus -ehdotus ja VSME-standardi
EU:n Green omnibus -ehdotuksen myötä CSRD-raportoinnin rajoja ollaan muuttamassa. Ehdotuksen mukaan CSRD-raportoinnin piiristä putoavat yritykset voisivat hyödyntää VSME-standardia (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs). VSME tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille yksinkertaistetun tavan raportoida kestävyydestä. ESR-standardeihin verrattuna tämä standardi vähentää raportointitaakkaa ilman, että yritykset hukkuvat monimutkaisiin vaatimuksiin. VSME:n avulla yritykset voivat vapaaehtoisesti raportoida ESG-tietoja, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
VSME-standardi ei ole avain onneen
VSME-standardin käytössä on kuitenkin haasteita. Se on hyvin pelkistetty, mikä voi johtaa siihen, että vastuullisuustyö jää pelkäksi raportoinniksi. Erityisesti, jos raportoijan tietotaso ei ole kovin korkea, vastuullisuustyö uhkaa jäädä pinnalliseksi. Kaksoisolennaisuusanalyysin laatiminen on pakottanut monet organisaatiot investoimaan vastuullisuustyöhön ja ottamaan usein ulkopuolisen avun tai lisäresurssin kirkastamaan kuvaa vastuullisuuden merkityksestä organisaation strategiassa ja toiminnoissa. VSME on tähän verrattuna hyvin pelkistetty viitekehys, jonka minimikäyttöön ei konsultteja tarvita. Tällöin vaarana on kuitenkin, että se ei saa aikaan riittävää muutosvoimaa organisaation negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi ja yritysvastuun muuntamiseksi strategiseksi kilpailueduksi.
Nykyisistä epävarmuustekijöistä huolimatta tarve tiedolle ja läpinäkyvyydelle ei ole hävinnyt mihinkään. Riippumatta siitä mitä EU päättää raportoinnilta vaatia, olosuhteet, odotukset tai vaikutukset eivät ole muuttuneet. Raportointia tullaan varmasti tekemään muodossa tai toisessa jatkossakin. Raportoinnin muokkaaminen liiketoiminnan ja arvoketjun tarpeita vastaavaksi on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää.
Jos olet kiinnostunut viemään yrityksesi kestävyystekemisen uudelle tasolle ja varmistamaan kilpailukyvyn myös pitkällä aikavälillä, kannattaa käyttää hetki sen varmistamiseen, että kestävyystyö pohjautuu laadukkaalle kaksoisolennaisuusanalyysille. Kyse ei ole vain raportointivelvoitteesta, vaan strategisesta investoinnista tulevaisuuteen.
